Jokainen uusi asukas tuo kustannuksia tai tuloja

Käsityksen saaminen siitä, mikä on lasten ja nuorten ja toisaalta eläkeläisten ja ikäihmisten kunnille aiheuttama nettokustannus, on vaikeaa. Tältä osin tieto korvautuu helposti ennakkoluuloilla. Suuntaa-antavaan käsitykseen voi päästä tutustumalla taannoisten lautakuntien käyttömenobudjetteihin. Karkeasti lasten ja nuorten lautakunta on käyttänyt varoja yli kaksinkertaisesti ikäihmisten lautakuntaan nähden.

Tilastokeskuksen selvityksestä vuodelta 2012 käy ilmi, että kotitalouden käyttämien hyvinvointipalvelujen rahallinen arvo viitehenkilön ollessa noin 40-vuotias oli noin 14 tuhatta euroa. Viitehenkilön ollessa noin 70-vuotias vastaava summa oli vain 3,5 tuhatta euroa eli neljäsosa. Kustannusrasitus 25-29 -vuotiaan taloudessa oli edelleen korkeampi kuin yli 75-vuotiaan taloudessa.

Tarkoitus ei ole asettaa ikäryhmiä vastakkain sen suhteen, missä määrin kuluttavat yhteiskunnan resursseja, mutta luvut antavat aiheen tarkistaa asenteita ikääntyvien merkitystä kohtaan. Sen sijaan tarkoitus on osoittaa, mikä taloudellinen potentiaali eläkeläisissä olisi kunnan kehittämiselle. On syytä huomata, että jokainen eläkeläinen maksaa veroja viimeiseen elinpäiväänsä asti. Hämeenlinnan ansioverotuloista kolmannes kannetaan eläkeläisiltä. Lapsethan eivät maksa veroa pariin vuosikymmeneen.

Kuntien havitellessa kasvua poikkeuksetta tarkoitetaan lapsiperheitä tiedostaen, että edellytyksenä ovat uudet työpaikat. Kasvun hakemista eläkeläisten avulla ei tunnuta edes harkittavan. Järkevältä kuulostava perustelu tälle on taloudellinen huoltosuhde, joka kuntatalouden kannalta niputtaa eläkeläiset työttömien kanssa samaan ongelmakasaan. Niin ikään vedotaan tasapainoisen väestörakenteen tarpeellisuuteen. Koska yritystoiminta omien kriteeriensä vuoksi keskittyy maassa muutamalle alueelle, myös huoli väestörakenteesta ja huoltosuhteesta on oikeutettua jättää kokonaan valtion ongelmaksi.

Kuntapäättäjille ja viranhaltijoille ikäihminen näyttäytyy kustannuksena ja vain sillä perusteella, että hän on elämänsä pari viimeistä vuotta erityisen hoivan tarpeessa. Tätä ennen hän on saanut elää suhteellisen terveenä eläkkeelle jäämisen jälkeen jopa pari vuosikymmentä ja maksanut silloinkin veroja vaatimatta sitä vastikkeeksi paljon mitään.

On kummallista, jos vähään tyytyvää ja paljon verotuloja tuottavaa kansaosaa ei houkutella ponnekkaasti uusiksi asukkaiksi. Häme maakuntana kiinnostaa eläkeläisiä, mutta hyötyjiä ovat olleet enimmäkseen muut kuin Hämeenlinna. Kuitenkin juuri Hämeenlinnassa on ympäristöllisiä arvoja, kulttuuripalveluja ja monipuolisia liikuntamahdollisuuksia, joiden luulisi vetävän.

Mutta jos ikäihmiset esiintyvät kaupungin strategiassa vain ryhmänä, jolle pitää järjestää jalkineisiin liukastumisestoja ja jolta välillä kysytään lomakkeella vointia, tämä luontainen vetovoima ei realisoidu. Eläkeläiset eivät kaipaa viihtyäkseen kalliita investointeja. He kaipaavat kokea olevansa arvostettuja ja tervetulleita edes siten, että kaupunki järjestää kunnollisesti palvelevan julkisen liikenteen eikä ainakaan vaikeuta omaehtoista liikkumista perusteettomin pysäköintirajoituksin tai pakottamalla ikääntyviä pyörän selkään.

3 kommenttia artikkeliin “Jokainen uusi asukas tuo kustannuksia tai tuloja”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Strategiapapereissa jokainen kaupunki, maakunta, valtio ja pieni kyläkin havittelee lisää väestöä erilaisin konstein. Mistä niitä perusväestöltään taantuvassa Euroopassa kuten Suomessa jokaiselle tuppukylälle riittää. Ajatuksena aivan posketon juttu. Ei tämä maailma voi enää perustua väestönkasvuun ja jatkuvaan talouden nousuun. Olisi aika herätä tästä unesta. Ne ajat ovat menneet jo aikaa sitten. Ovat vanhoja konsteja. Ymmärrän hyvin kuinka kaikki on sidottu kasvuun, kun kukaan ei voi luopua mistään. Ja jos luovutaan palvelut heikkenevät. Mahdollisuudet katoavat ja monet toiminnot lakkaavat.

    Olemmeko sidotut tähän pakkotahtisuuteen???

  2. avatar Teppo Turja sanoo:

    Pakkokasvusta olen samaa mieltä. Erityisesti velkavetoista pakkokasvua vastustan koko elopainollani, joka sinänsä ei ole häävi. Mutta niin kauan kuin väestöä on, sen sijoittumisesta on mahadollista kilpailla. Korjoitukseni pointti onkin siinä, minkälaista väkeä kannattaisi tavoitella, jos samall halutaan vähän ajatella myös taloutta.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kaikki toiminta perustuu kasvuun, tai ainakin kasvun odotukseen. Siihen valmistaudutaa kaiken aikaa. Jokaista yritystä kannustetaan jatkuvasti kasvamaan. Kasvu onnistuu vain jos kuluttajat, eli me, lisäämme jatkuvasti kulutusta.

    Mikäli vähennämme kulutusta syntyy ylitarjontaa. Olisi syytä miettiä mitä siitä seuraa. Hinnat romahtaa talous taantuu ja palvelut heikkenevät ja osa katoaa, koska niitä ei pystytä rahoittamaan.

    Kaikkeen tämän tyyppiseen pitää ennen pitkää varautua ja aikakin jo olisi.

    Väestön liikehdintä aiheutuu pääasiassa parenpien mahdollisuuksien etsimisestä. Eli tavoitellaan kulutusmahdollisuuksia valmiiksi viritellystä yhteiskunnasta, kun oma alue ei tarjoa riittäviä mahdollisuuksia.
    Tai oma alue on liian rauhaton henkilökohtaisia pyrkimyksiä ajatellen. Oma asuinalue ei ole ensisijainen kohde hyvinvoinnin rakentamiseen. Liian vaivalloista.

Jätä kommentti

Sinun tulee olla kirjautunut jättääksesi kommentin.

css.php