Eläkeläiset paikkaavat tuloveroaukon

Kokonaisen kansakunnan huoltosuhteen kannalta väestörakenteen tasapainoisuus on jatkuvuudelle välttämätöntä. Se ei tarkoita, että syntyviä pitäisi olla kaikissa kunnissa lukumääräisesti enemmän kuin ikääntyneitä. Taloudellisen omavaraisuuden näkökulmasta tilanne Suomessa on jo valmiiksi epätasapainoinen. Elinkeinoelämän keskittyminen suurimpiin kasvukeskuksiin on johtanut siihen, että niiden vauraat veronmaksajat osallistuvat yhteiskunnan palvelujen kustantamiseen myös maan muissa osissa.

Hämeenlinnalla on mahdollisuus ja oikeuskin tarkastella omia kehittämistavoitteitaan tältä pohjalta. Meidän ei tarvitse kantaa suhteettomasti huolta suomalaisen vientiteollisuuden sijoittumisesta maakuntaamme. Yritykset itse omista lähtökohdistaan arvioivat, kannattaako niiden mieluummin toimia pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla. Tervetuloa toki tännekin. Oleellista on vain, että kaupunkimme kykenee keräämään verotuloja ja niihin sidottuja valtionosuuksia riittävästi.

Strategisen kehittämisen yksi perusväittämistä on, että olemassa olevien vahvuuksien ja näköpiirissä olevan luontaisen kehityksen tukeminen on verrattomasti tuloksellisempaa, helpompaa ja halvempaa kuin pyrkimykset heikkouksien paikkaamiseksi. Hämeenlinnan osalta tämä voisi tarkoittaa, että eläkeläisten kasvavaan osuuteen kaupungin ikärakenteessa tulisi suhtautua mahdollisuutena eikä uhkana. Yli 65-vuotiaita Hämeenlinnassa on jo nyt 23,5 kun maan keskiarvo on 20,5 prosenttia.

Eläkeläiset ovat kaupungille paitsi erinomainen tulonlähde myös vähään tyytyvä kansanosa. Kolmannes ansiotuloveroista kerätään jo nyt eläkeläisiltä. Se saisi olla enemmänkin, sillä eläkeläiset eivät jää työttömiksi, ja samoin kuin lapsia heitä tulee kaiken aikaa lisää. Ovat siis ehtymätön luonnonvara.

Ihmiset siirtyvät nykyään eläkkeelle huomattavan vireinä ja terveinä. Tilastollisesti heistä kaikilla on pari kymmentä vuotta elinaikaa, monilla jopa useita vuosikymmeniä. Muutama viimeinen vuosi tuottaa erityisiä terveys- ja hoivakustannuksia. Kallista aikaa on myös ihmiselämän alkupäässä vauvasta ammattiin valmistumiseen. Kun nämä kustannukset siirtyvät sote-uudistuksen jälkeen valtiolle tai maakunnalle, kaupungille eri ikäryhmien tuottamista palvelukustannuksista voi jo nyt saada käsityksen.

Ikäihmisten lautakunnan alaiseen toimintaan Hämeenlinna käyttää pyöreästi 48 miljoonaa euroa, lasten ja nuorten lautakunta vastaavasti 113 miljoonaa euroa nettona (toimintakate). Palveluihin käytettävien toimintakulujen lisäksi tulee ottaa huomioon investoinnit tiloihin kuten kouluihin ja päiväkoteihin.

Hämeenlinna on jo salaa varustautunut houkuttelemaan eläkeläisiä. Kaupunkikonserni on rakennuttanut upeita liikunta- ja kulttuuritiloja, joista osa on käyttämättömänä ison osan päivää. Elenia-areena, Verkatehdas, jäähallit ja Pullerin hallit. Koulut hyödyntävät liikuntatiloja jossakin määrin, mutta omakohtaisen kokemukseni mukaan ainakin Elenialla on päiväsaikaan usein hiljaista. Ne ovat turhan arvokkaita tiloja ollakseen vajaakäytöllä.

Varat näihin tiloihin on kerätty ja kerätään suoraan tai sisäisinä siirtoina verotuloista. Siksi tilat on avattava vapaasti mutta hallitusti ahkeraan käyttöön. Nyt kun kaksinkertaisen hallinnoinnin kukkasesta, tilaaja-tuottaja -mallista, ollaan pääsemässä eroon, kaupunki voisi lakata käymästä itsensä kanssa kauppaa tilojen vuokraajana. On tietenkin selvää, että liikunta- ja kulttuuritilojen käyttökustannukset pitää kattaa jotenkin, mutta sen tulee tapahtua ensisijaisesti tehokkaalla markkinoinnilla yrityksille ja kaupungin ulkopuolisille käyttäjätahoille.

Kaikenlainen liikunta ja kulttuuriset harrastukset tukevat ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja vireyttä. Kysehän on asioista, joista huolehtiminen sote-aikanakin jää kunnille. Sopivalla aktivoinnilla saataisiin syntymään eläkeläisten lentopallo-, jääkiekko- ja jalkapalloporukoita, näytelmä-, musiikki-, kirjallisuus- ja tanssiryhmiä, voimistelu- ja voimailuporukoita. Tilat vain auki ja osaava ihminen ohjaamaan. Eläkeläisiin käyttäjäryhminä voi luottaa. Tiloja kohdellaan varmasti asianmukaisesti vaikka paikalla ei olisi palkattua valvontaa.

Yhdysvalloissa Floridassa kukoistaa eläkeläisten kaupunki The Villages. Aivan yhtä paratiisimaisiin olosuhteisiin emme ehkä kykene, mutta sinänsä maksaisi vaivan yrittää luoda Hämeenlinnasta kaupunki, jossa eläkeläiset viihtyvät. Meillähän on edelleenkin myös monen upean kentän muodostama Tiilaakso valmiina houkuttelemaan ikääntyneitä golfareita.

Teppo Turja

2 kommenttia artikkeliin “Eläkeläiset paikkaavat tuloveroaukon”
  1. Ero Amerikan unelmaan on siinä, että siellä kuljetaan golfkärryillä tai vastaavilla eri aktiviteetteihin. Täällä on kaikki levällään kuin ”Jokisen eväät”. Tarvittaisiin toimiva kaupunkiliikenne jotta eläkeläiset lähtisivät liikenteeseen, ei taida onnistua.

  2. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Vau, olen silloin tällöin yrittänyt änkyttää, että HML olisi hyvä geriatrinen kaupunki. Kun noin vuosikymmen muutin tänne kuulin jo silloin puhuttavan, että Hämeenlinna on Suomen Rivieara juuri tuossa ikäihmismielessä. Kun vielä AMK ja muu koulutus saadaan tuohon mukaan, niin tästä ikääntymisessä on tulossa loistava homma ja tulonlähde monelle. Tässä ei ainakaan minulla ole mitään sarkasmia mukana. Sitä paitsi ennen tänne muuttoani olin kehittämässä Lahdessa ikäbusiness-mallia, mutta se sai nuivan vastaanoton, ei ollut riittävän nuorekas ja sexy..

Jätä kommentti

Sinun tulee olla kirjautunut jättääksesi kommentin.

css.php